Avainsana-arkisto: Protestantismi

Wolfhart Pannenbergin kehä – osa III

Viime artikkelissani tarkastelin Wolfhart Pannenbergin trinitaarista teologiaa, jonka ytimessä on Pojan erottautuminen Isästä ja asettuminen hänen alapuolelleen jo ennen hänen ihmiseksitulemistaan.

Tämä periaate hallitsee hänen ajatteluaan koskien myös Jumalan ja luodun todellisuuden välistä suhdetta ja kristologiaa. Tässä artikkelissa luon lyhyen katsauksen Pannenbergin kristologiseen ajatteluun, minkä jälkeen esitän kokoavia huomioitani Pannenbergin teologisesta systeemistä.

Jatka lukemista Wolfhart Pannenbergin kehä – osa III

Wolfhart Pannenbergin kehä – osa II

Viime artikkelissani aloitin Wolfhart Pannenbergin teologisen järjestelmän analyysini ja tarkastelin hänen ilmoitusteologiaansa. Pannenbergin käsitys historiasta ilmoituksena asettaa peruslähtökohdat hänen teologiselle ajattelulleen, mutta perustavanlaatuista hänen kristillisen dogmatiikan yleisesitykselleen on myös kolminaisuusoppi.

Kuten viime artikkelissani mainitsin, Pannenbergin dogmatiikan yleisesityksessä on selvä pyrkimys esittää koko kristillinen dogma kolminaisuusopillisen teologian näkökulmasta ja sen jäsentämänä, missä hän liittyy 1900-luvun puolivälissä alkaneeseen kolminaisuusopin uuteen heräämiseen.

Kolminaisuusopillisessa teologiassaan Pannenberg kuitenkin tuo esille uuden omaperäisen lähestymistapansa, joka poikkeaa kirkon klassisesta opetuksesta ja häntä edeltäneiden 1900-lukulaisen trinitaarisen teologian uranuurtajina tunnettujen Karl Barthin (1886–1968) ja Karl Rahnerin (1904–1984) ajattelusta.

Jatka lukemista Wolfhart Pannenbergin kehä – osa II

Wolfhart Pannenbergin kehä – osa I

Saksalainen luterilainen teologi Wolfhart Pannenberg (1928–2014) kuuluu kiistatta lähihistorian merkittävimpiin teologeihin. Hän on kirjoittanut useita merkittäviä teoksia, joista tärkein lienee kolmiosainen Systemaattinen teologia (saks. Systematische Theologie) joka lukeutuu Karl Barthin (1886–1968), Paul Tillichin (1886–1965) ja Robert Jensonin (1930–) vastaavien teosten kanssa 1900-luvun merkittävimpiin dogmatiikan yleisesityksiin.

Pannenberg sijoittuu 1900-luvun teologiassa Karl Barthista alkaneeseen kolminaisuusopillisen teologian uuden heräämisen aikakauteen, ja hänen dogmatiikan yleisesityksessään on selvä pyrkimys esittää koko kristillinen dogma kolminaisuusopillisen teologian näkökulmasta ja sen jäsentämänä (Kärkkäinen 2014, 97).

Toinen Pannenbergin ajattelun kannalta olennaisen tärkeä tekijä on hänen ilmoitusteologiansa, jonka avulla hän pyrkii sitomaan teologian tiukasti sekä empiiriseen maailmaan että Jumalaan. Tässä kolmiosaisessa artikkelisarjassa teen ensin katsauksen Pannenbergin ilmoituskäsitykseen, minkä jälkeen tarkastelen hänen ajatteluaan koskien kolminaisuusoppia ja inkarnaatiota. Lopuksi tuon esille omia huomioitani Pannenbergin teologisesta systeemistä.

Jatka lukemista Wolfhart Pannenbergin kehä – osa I

Paul Tillichin kristillis-eksistentialistinen kielipeli

Paul Tillich (1886–1965) on yksi kristillisen eksistentialismin kärkinimiä ja 1900-luvun merkittävimpiä protestanttiteologeja. Hänen teoksensa The Courage to Be onkin kristillisen eksistentialismin klassikko ja perusteos. Teoksessaan Tillich käsittelee eksistentialismin kannalta keskeisiä kysymyksiä ja siihen johtanutta aatehistoriallista kehityskulkua. Sen lopussa hän pyrkii luomaan toimivan kristillis-eksistentialistisen synteesin.

Tillich lähtee liikkeelle rohkeuden käsitteestä. Hänen mukaansa rohkeuden voi ymmärtää sekä eettisenä että ontologisena käsitteenä. Rohkeuden eettiseen ulottuvuuteen kuuluu ihmisten teot, joiden rohkeutta voidaan arvioida, kun taas ontologinen rohkeus on ”itse oman olemassaolonsa universaalia ja olemuksellista vahvistamista (self-affirmation)”.

Eettinen käsitys rohkeudesta pyrkii näkemään rohkeuden yhtenä hyveenä hyvien joukossa, kun taas ontologinen lähestymistapa yhdistää toisiinsa rohkeuden ja uskon. Tämä rohkeuden ja uskon välinen yhteys on hyvin tärkeä Tillichin eksistentialistis-kristillisen synteesin kannalta.

Jatka lukemista Paul Tillichin kristillis-eksistentialistinen kielipeli

Kuulumisia

Osallistuin 4.10. luterilais-katoliseen dialogiin aiheesta ”Harhaopit 1500-luvulla. Mitä Luther oikein vastusti ja mihin hän pyrki? Onnistuiko Luther?” Dialogi oli osa Kansanlähetysopistolla Ryttylässä järjestettyä viikonlopputapahtumaa Tätä on kristinusko, tätä se ei ole – Harhaopit juutalaisuudesta jälkikristilliseen kulttuuriimme. Dialogin luterilaisena osapuolena oli Ilmari Karimies. Tapahtuman jälkeen piipahdin lyhyesti Helsingissä ja tätä kirjoittaessani olen kotimatkalla Helsingistä Ouluun. Koska dialogin valmisteluun kului aikaa ja koska viime viikonloppu meni Ryttylässä, päätin olla julkaisematta tänään blogipostausta. Jos haluat sen sijaan tietää, mitä dialogissa puhuttiin, voit tilata sen äänitteenä yllä laittamastani linkistä, joka vie tapahtuman internet-sivulle. 

Siunattua syksyä!